maanantai 13. toukokuuta 2013

Sylttytehtaalta terveisiä

Taisin tänään saada selville työnantajan salaisuuden. Nyrkkipajan johtoporras nimittäin tykkää salaisuuksista, joita ei missään nimessä kerrota työntekijöille. Muutaman kerran tällaisista tarkkaan varjelluista asioista on jopa kuultu asiakkailta, kun heille tieto on annettu ennen kuin oman talon väelle.

En ymmärrä mikä siinä tiedon panttaamisessa on niin ihanaa. Saahan johtoporras siitä varmasti mukavan vallantunteen, mutta vaikuttaa siltä, että työntekijöihin ei luoteta. Kuitenkin pikkuvihjeitä jätetään sinne tänne, ja jos joku ne sattuu löytämään, asioiden yhteenvetäminen ei ole kovin vaikeaa. Se nyt pitää mainita, etten ole tietoisesti vakoillut tai pistänyt nokkaani asiaankuulumattomiin paikkoihin. Ainoastaan tutkinut itselleni annetut paperit ja yhdistänyt tiedot siihen, mitä olen käytännössä havainnut. Jos nyt menisin kysymään asiasta suoraan, se todennäköisesti kiellettäisiin suoralta kädeltä ihan vain periaatteen vuoksi.

Toinen asia, joka oikeasti ottaa päähän, on tiettyjen asioiden hoitamatta jättäminen, vaikka ne on luvattu laittaa kuntoon. Olin syksyllä pitkällä sairaslomalla, kun koneen ääressä istuminen jumitti lihakset ja aiheutti kroonisen päänsäryn. Oma ja fysioterapeutin arvio oli, että ongelmana oli vääränlainen istuma-asento, joka johtui huonosta tuolista. Työnantaja taas arveli syyn olevan motivaation puute ja asenneongelma. En nyt kiellä, etteikö minulla näitäkin vaivoja saattaisi olla, mutta ne eivät aiheuta fyysistä työkyvyttömyyttä.

Sairaslomalta töihin palatessani ilmoitin, että tarvitsen uuden tuolin, ja ryhdyin muutenkin puhumaan kaikille kuuntelemaan halukkaille ergonomiasta, joka nyrkkipajan konttorissa on suoraan sanottuna aivan p:stä. Sain tukea kollegalta, jolla on edellisestä elämästään ammatillista osaamista aihepiiristä, ja kollega sai lopulta luvan tehdä konttorissa ergonomisen kartoituksen. Lopputulos oli, että viidestätoista konttorirotasta kymmenen toivoi uutta työtuolia, koska nykyinen istuin ei ole hyvä. Muitakin toivomuksia kuulemma esitettiin. Työnantaja ryhtyi vallan höveliksi ja lupasi hankkia uusia kalusteita.

Edellä mainittu tapahtui helmikuussa. Ensimmäistäkään uutta tuolia ei ole vielä näkynyt, sen sijaan kysyttäessä löytyy hyviä tekosyitä, miksi asiaa ei ole hoidettu vielä. Viime viikolla, kun taas vaihteeksi tiedustelin tilanteesta, vastaus oli, että ehdotus tuolihankinnoista on juuri mennyt isopomon harkittavaksi. Nyrkkipajalla ei ole niin moniportaista organisaatiota, että "virkatien" monipolvisuus selittäisi kolmen kuukauden viiveen.

En istu enää samalla tuolilla kuin syksyllä, koska kävin evakuoimassa itselleni erilaisen tuolin ulkoistetun työntekijän jäämistöstä heti, kun ovi oli sulkeutunut hänen perässään. Ei tämäkään istuin täydellinen ole, mutta sentään sen verran entistä parempi, että olen enimmäkseen säästynyt päänsäryltä ja pystynyt tekemään työni. Sen sijaan toinen kollega on ollut koko kevään sairaslomalla huonon työskentelyasennon aiheuttamien ongelmien takia. Pari muuta valittaa jo ääneen istumisen aiheuttamia selkävaivojaan. Tämä(kään) ei ole saanut työnantajaa hoitamaan asioita kuntoon säällisessä ajassa.

Minun on oikeasti vaikea ymmärtää, miten nykypäivänä, kun ergonomiasta ja istumatyöläisen fyysisten ongelmien ennaltaehkäisystä on runsaasti tietoa saatavilla, on mahdollista, että työnantajaa ei yksinkertaisesti vain näytä kiinnostavan tippaakaan mahdollisten uusien sairaslomien ehkäisy.

Minulla varmasti on jo johtoportaan silmissä hankalan työntekijän maine, kun olen kehdannut sairaslomailla mokoman asian takia ja vieläpä säännöllisesti kysellä luvattujen parannusten perään. Puhumattakaan siitä, että olen agitoinut muitakin vaatimaan parannuksia olosuhteisiin.

10 kommenttia:

  1. Kuulostaapa niin entisen elämäni entiseltä työpaikalta. Siellä sitä osattiin sumuttaa työntekijöitä ja eräänlainen taiteenlaji siitä loppujen lopuksi syntyikin.

    Eikös työtuoliasia olisi jo ihan työhyvinvointiin oleellisesti vaikuttava tekijä? Saahan firma siitä kalustopoistot ja ostoalvit veks.

    Pysy vaan tiukkana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työtuolin sopivuus on aika olennaista, kun siinä tuolissa viettää 7,5 tuntia päivässä. Mutta kun kalustehankinnoista päättävillä tahoilla ei ole ongelmia, niin ei asiaan ole paneuduttu. Nyrkkipajalla on kaikenlaista muutakin "pikkujuttua" pielessä, mutta vähitellen näyttävät asiat muuttuvan, kun työntekijät aktivoituvat ajamaan asioitaan. Jonkun piti vain avata suunsa ensimmäisenä. Asiat eivät muutu siksi, että johtoporras olisi saanut ergonomiaherätyksen, vaan koska uhkana on haitta bisneksenteolle.

      Poista
  2. Kuulostaa myös eräältä ent. työpaikalta, jossa yhdistelin asioita ja ymmärsin lähteä ajoissa. Tosin jätin varoituksen sanan jälkeeni muille!

    Varastossa ei ole tuota ongelmaa - siis ergonomia- ym. - se myönnettäköön, että siihen asiaan on paneuduttu. Ilmeisesti myös rahaa on erikseen korvamerkitty tarkoitukseen (tuoleja on vara valita, jopa uusia...). Tarv. saa sähköpöydän (ei vielä tarjota -tuolia...) jne.

    Sen sijaan jopa johto harrastaa suoranaista työpaikkakiusaamista (ei, en minä ole kohteena), myös muutama muu. Puhuin tästä pariin kertaan työterppapsykkalle. Ei näy auttavan, koska ao. johto on niiiiin korkeaa johtoa :( Pahin kiusattu sanoo vain nykyisin sekä tekevänsä töitä italiaiseen tapaan (-> mahd. vähän pienellä teholla) sekä syövänsä eväät ja juovansa kaffet työhuonessaan sekä leimaavansa itsensä minuutilleen sisään-ulos-sisään-ulos..). Voi kamala, ja tuonne pitää huomenna uskaltautua käymään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin lähtisin mielelläni saman tien, mutta uusi työpaikka pitäisi löytää ensin. Missään aiemmassa paikassa en ole törmännyt tällaiseen nihkeyteen.

      Poista
  3. Joukossa on voimaa jota kannattaa hyödyntää tiedät kyllä miten sillä yksittäinen ihminen on helppo lennättää mäkelään mutta ei koko orkesteria. Komppaan Hirnakkaa ja sanon kanssa että hienovaraiset kyselyt pois ja rankemmat otteet - kyse on kuitenkin teidän teveydestänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnittelen kyllä lisääväni ääntä ja agitaation voimaa jos parannuksia ei ala kuulua pikaisesti.

      Poista
  4. Kyllä kannattaa pitää puolensa, sillä noista vääristä työasennoista voi saada vaikka mitä hartia-, lonkka- ja selkäongelmia. Työnantajasi ei ajattele nenäänsä pitemmälle, kun ei tajua, että tulee kalliimmaksi ne sairauslomat kuin teidän uudet tuolit, ja paljon.
    Musitan omasta työnantajastani, että ergonomia-asiat sai aina kuntoon. Muut asiat olivatkin sitten loppuaikoina päin sitä kuuluisaa p:tä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kas, kun työnantaja tuntuu nykytilanteessakin säästävän, koska sille tällä hetkellä sairaslomailevalle ei ole hankittu sijaista, vaan jaettu iso kasa lisätöitä parille muulle ihmiselle. Yksikin kollega lähettelee tämän johdosta nykyään säännöllisesti työmeilejä puolilta öin.

      Poista
  5. Voi hitto sanon minä! Tätä kyvyttömyyttä ja haluttomuutta sioiden hoiton näyttää olevan yleisemminkin liikkeellä, ei vaan meillä. Enkä nyt tarkoita meitä työntekijöitä, joilla on oikeus pyytää kohtuullisia työoloja. Tai työtuolia, piru vieköön!

    Ollaan hankalia, jos tarve vaatii. Hyvä jos jaksat olla aktiivinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluttomuudesta nimenomaan on kyse. Kykyä varmasti olisi, mutta asiat priorisoidaan toisin.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...