Yllättävä löydös

Googlasin itseni. Sanotaan, ettei pidä googlata itseään, jos ei halua tietää, mitä itsestä sanotaan. Mutta kun olen tehnyt sen joskus ennenkin, eikä mitään kovin kamalaa löytynyt, niin ajattelin ajankulukseni taas kokeilla pitkästä aikaa.

Ensin nykyinen nimi, siis se oikea. Muutama hassu työperäinen osuma ja ne tavanomaiset linkit Facebookiin ja LinkedIniin. Ei todellakaan mitään mielenkiintoista. Enkä ole yllättynyt osumien vähäisyydestä.

Sitten entinen nimi. Nyt tuli jo huomattavasti enemmän osumia, kun löytyi entinen elämä. Aika paljon työperäisiä ja jopa jokin opiskeluaikoihin liittyvä. En tiedä, miten jälkimmäinen on mahdollista, sillä opiskeluaikoina ei ollut internetiä. Tai siis oli, jonkinlainen, mutta eihän sitä silloin juuri kukaan käyttänyt. Lisäksi löytyi pari kuvaa, joissa ilmiselvästi olen minä. Näyttää siltä, että minulla on kuin onkin joskus ollut elämää ja mitä ilmeisimmin monipuolisempaa elämää kuin nykyään.

Ja lopuksi jokeri, Rouva B. Löytyi tämä blogi. Se siitä.

Itse asiassa löytyi toinenkin blogi, K-18 -merkinnällä varustettu. Tuota noin... Mitä tästä löydöksestä nyt sanoisi? Siltä varalta, jos joku uteliaisuuttaan sattuu googlaamaan meikäläisen ja löytää kyseisen hengentuotoksen, haluan korostaa, että se en todellakaan ole minä. Tämä toinen Rouva B näyttää seikkailleen blogistanissa muutama vuosi sitten. Siis kauan ennen kuin teidän tuntemanne B - c'est moi - oli olemassa edes ajatuksen tasolla.

Eihän tähän kaimaan liittyvillä osumilla tietenkään ole mitään tekemistä minun kanssani, mutta rupesi silti vähän nikotuttamaan. Kuka käyttää minun nimeäni?! Ai niin, se toinen taisi olla ensin... Mutta joka tapauksessa oli se vähän hämmentävää, sillä sen toisen B:n ajatukset eivät kulje ihan samaa rataa kuin meikäläisen. Näin havaitsin, kun löydöstäni tarkastelin.

Kaikkea sitä tulee vastaan, kun pitkin nettiä kuljeskelee. Huoh...