Silmänisku

Miksi tuijotat minua? Tässähän minä olen istunut jo jonkin aikaa ja varmasti tiedät jo, miltä minä näytän. Ei siis enää mitään tarvetta tuijottaa noin. Haluatko kertoa minulle jotakin, kun katsot noin pitkään ja intensiivisesti? Onko huulipunani levinnyt tai paita väärin päin päälläni? Vai kuvitteletko kenties näkeväsi vaatteideni läpi, kun oikein tarkkaan katsot?

Entä, jos alankin tuijottaa takaisin? Näin. Katselen sinua päästä varpaisiin, arvioivasti. Sitten räpäytän ripsiäni pari kertaa ja annan pienen hymyn nousta huulilleni. Mitä? Punastutko sinä? Miksi ihmeessä? Etkö halunnutkaan, että huomaan sinut? Eihän sinua voinut olla huomaamatta, kun suorastaan tunsin tuijotuksesi ihollani.

Katselen sinua edelleen. En enää tuijota, vaan vilkuilen silloin tällöin. Kuitenkin riittävän usein, jotta huomaat minun katselevan. Sinä näytät tekevän samoin. Kauanko haluat jatkaa tätä leikkiä? Katseemme kohtaavat enkä enää käännä silmiäni muualle. Nuolaisen jäätelöäni ja isken sinulle silmää. Punastut taas.

Nousen ylös ja lähden kävelemään poispäin. Rauhallisesti ja lanteet keinuen. En katso enää taakseni.