Viisi omituista tapaa

Peppone on ikuisesti utelias, joten häntä on kiittäminen tästäkin vitsauksesta. Tehtävänannossa ei määritelty, pitääko omituisten tapojen olla omasta mielestäni omituisia vaiko muiden mielestä. Itsehän olen sitä mieltä, ettei minulla mitään omituisia tapoja juurikaan ole, ei ainakaan niin montaa kuin viittä, josta syystä tästä tulee sekalista.

1. Lasken kaikkea
Portaita ihan erityisesti, ja tiedän oikeastaan jo laskemattakin, kuinka monta porrasta tavallisilla kulkureiteilläni on. Sen lisäksi olen laskenut myös mm. Lahden isoimman hyppyrin ylimpään kerrokseen ja Pietarinkirkon kupolin päälle johtavat portaat (kumpaankaan ei pääse hissillä ylös asti) ajattelematta asiaa sen kummemmin. En kyllä enää muista, montako niitä oli, joten turha kysyä. Joskus tämä tapa stressaa ja pakotan itseni olemaan laskematta. Sekin stressaa.

2. En siedä leivämurusia lattialla ja pöydillä
Ja vielä tarkennuksena, että kyseessä ovat MUIDEN tekemät ja levittämät muruset. Minä itsehän en murustele ja jos niin sattuisi käymään, ne muruset eivät jää olemaan. Tämän asian suhteen olen niin neuroottinen, että minulla on aina rikkaimuri käden ulottuvilla. Aina välillä saan muut ihmiset, ne murustelijat, stressaantumaan kulkemalla heidän perässään rikkaimuri kädessä.

3. Korjaan faktat jos muut kertovat väärin
Jos joku kertoo juttua - ihan sama onko kyseessä vakavamielinen juttu vai hauskaksi tarkoitettu - ja havaitsen jutussa ilmiselvän asiavirheen, minulla on pakottava tarve korjata faktat kohdalleen. Ja mieluiten saman tien. Mieheni mukaan tämä keskeyttää jutun kertomisen ja häiritsee tunnelmaa, mutta kun minä en tykkää asiavirheistä.

4. Olen kiinnostunut lähes kaikesta
On hyvin harvoja asioita, varsinkaan uusia vastaantulevia, joista en ole kiinnostunut ollenkaan. Katselen, kuuntelen ja kyselen vielä siinä vaiheessa, kun mies on jo täysin pitkästynyt ja nääntynyt ja valmis jatkamaan matkaa. Niin, tämäkin kuuluu osastoon "miehen mielestä omituinen tapa". Voin kiinnittää kaiken huomioni niin ydinvoimalan toiminnan, perinteisen revinnäistekniikan kuin juustonvalmistuksenkin esittelyyn. Kerran olen mm. keskustellut antaumuksella kymmenen kilometrin kävelymatkan ajan jugendlamppujen ja maalaisantiikin keräilystä (kerrassaan kiehtovaa!) keräilijän kanssa, vaikka en kyseisestä aiheesta ollut ennen tiennyt mitään.  Omasta mielestäni tässä ei ole mitään omituista. Omituisia ovat ne, joita ei kiinnosta tietää.

5. Inhoan tavallisia sukkia
Kun tulen kotiin, otan yleensä lähes ensi töikseni sukat pois. En vaan voi sietää niitä ja ne tuntuvat inhottavilta jalassa. Kyseessä ovat siis aivan tavalliset nilkkasukat, joita kuitenkin on jonkinlainen pakko aika usein käyttää. Kenkien kanssa ne menettelevät, mutta pelkissä sukissa kotona oleminen - YÄK! Vuodenajasta ja lämpötilasta riippuen joko vaihdan tilalle villasukat tai olen paljain jaloin. Paljain jaloin ollessa muuten ne lattialla olevat, jonkun muun levittämät leivänmurut ovat ihan erityisen inhottavia.

Ai niin, melkein unohdin, että tätä ruttoa piti kai levittää eteenpäin. Tartuntaa tarjotaan seuraaville:
Neo
Na-ta