sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Lisää hullutuksia ja loppukevennys

Töissä menee asiat koko ajan hullumpaan suuntaan. Loppuviikolla, edellisen postauksen jälkeen, tapahtui sellainenkin ihme, että sain positiivista palautetta esimieheltä hoitamastani hankalasta projektista. Tosin aika ohimennen ja taisi olla sivulauseessa, mutta kuitenkin. Melkein tipahdin tuolilta, sillä yleensä tämä ihminen vain valittaa ja kitisee tai on muuten vaan huonolla tuulella. Ja muutama päivä sitten tämä hyväkäs oli myöntänyt yhdelle alaiselleen kertoneensa tälle pienen valheen saadakseen hänet tekemään enemmän töitä.

Satuin näkemään pätkän samaisen pomon laatimaa sopimustekstiä, jolla palkataan ulkopuolinen konsultti hoitamaan muutamia asioita. Ihan kuin olisi joku keskenkasvuinen kirjoittanut sen, sellaiset olivat sanakäänteet. Tunnen tämän konsultin ja taidanpa painavasti kehottaa häntä lukemaan sopimuksen todella tarkasti ennen kuin allekirjoittaa. Tuskin teen väärin, jos tällaisen neuvon annan hänelle.

Yksi kollegoistani kertoi aikovansa irtisanoutua maanantaina. Hänellä ei vielä ole uutta paikkaa tiedossa, mutta aikoo ottaa riskin koska ei mielestään enää kykene työskentelemään esimiehen kanssa. Kyllä tämäkin ihminen jotain löytää eikä ilmeisesti tässä vaiheessa ole niin turhantarkka, mikä se seuraava, mahdollisesti väliaikainen paikka on. Toisella on lääkäriaika varattuna ja tiedossa lienee pitkähkö poissaolo työperäisen stressin takia. Kolmannen määräaikainen sopimus loppuu pian. Ja se neljäs on jo sairaslomalla. Tässä saattaa pian käydä niin, että meitä on kaksi ihmistä tekemässä kuuden työt. Se toinen on pomon kaveri (ainakin yrittää parhaansa) eikä liene lähdössä minnekään.

Minun paineensietokykyni on aika hyvä, se on testattu vuosien varrella monta kertaa, mutta olosuhteet ja työnjohto ovat olleet asialliset toisin kuin nyt. En minä nytkään koe olevani stressiloman tarpeessa, mutta jos tilanne menee siihen, että kaksi kolmasosaa osaston työntekijöistä lähtee pois, voi olla, että minunkin mittani tulee täyteen. Vaikka saataisiin pari uutta ihmistä tilalle, menee oma aikansa ennen kuin he pystyvät työskentelemään täysin itsenäisesti ja täydellä panoksella. Saattaa olla, että joudun tekemään radikaaleja ratkaisuja minäkin. Työsuojeluviranomaisiin on muuten jo otettu yhteyttä, mutta en jaksa uskoa, että tilanne muuttuisi saman tien.

Ja sitten se luvattu loppukevennys: Mies kotiutui Berliinistä, jossa ei ole ennen käynyt. Vaikutelma kuulemma oli, että saksalaiset ovat harvinaisen epäorganisoitunutta porukkaa. Mikään ei toimi. - Olin vähän ihmeissäni tästä vaikutelmasta.

8 kommenttia:

  1. Niinhän se on, että yksi huono esimies saa aikaan paljon pahaa, jos saa rauhassa mellastaa.

    Olen käynyt Berliinissä, ja koska minä olen hyvin organisoiva henkilö, pidin siellä ja Saksassa ylipäänsä siitä, että kaikki oli organisoitu hyvin. Halauisin niin keskustella miehesi kanssa saksalaisesta järjestelmällisyydestä;)) Rädyn Sepon mielipiteen jo tiedämmekin;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme alkaneet epäillä, että vikaa ei ole ainoastaan tässä meidän pikkupomossa vaan myös isopomossa, joka painostaa pikkupomoa. Toisaalta olen kyllä pannut merkille, että pikkupomo on luonteeltaan aika, no sanotaan vaikka häikäilemätön, kun niikseen tulee.

      Minäkin olen käynyt Berliinissä ja muuallakin Saksassa, ja minun mielestäni siellä oli ihan hyvä järjestys kaikenlaisissa asioissa. Että enpä sitten tiedä näistä miehen aivoituksista. Hän ei kuulemma aio enää Saksaan mennä, jos ei ole pakko, eikä varsinkaan Berliiniin.

      Poista
  2. Siinä käy kuulekohta niin että joudut ihan oikeasti pyörittämään sitä teidän firmaa yksin ja se voipi olla rankkaa. Mikäli ymmärsin oikein, ei päällikkötasolla olla tietoisia massiivisesta joukkopaosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti en ihan koko firmaa päädy pyörittämään, mutta voipi olla että omaa osastoa kylläkin... :/
      Päällikkötaso ei ole vielä tietoinen tulevasta. Me alaiset olemme keskustelleet näistä asioista visusti keskenämme emmekä virallisesti tiedä toistemme tilanteesta mitään, jos joku kysyy. Pikkupomo ei edes tiedä jo sairaslomalle ehtineen kollegan "lomailun" syitä, kun tämä ei ollut suostunut tässä vaiheessa vielä kertomaan. Mutta tulevan viikon aikana tilanne alkanee valjeta päällikkötasollekin. Sitä odotankin mielenkiinnolla.

      Poista
  3. Voi ristus, kuulostaa kyllä ihan hirveätä tuo työpaikkanne tilanne! Ja sinun, koska tottahan ne työt ja perehdytykset kaatuvat kokeneiden päälle. Toivottavasti jaksat, ja jollet jaksa, osaat varmasti hakea apua/sairaslomaa/mitä ikinä siinä tilanteessa tarvisetkaan.

    Tsemppiä ja jaksamista toivotan täältä kun en muuta voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne on oikeastaan täysin absurdi. Minulla ei itseasiassa ole tällä hetkellä mitään erityisempää stressiä. Vielä. Lähinnä odotan mielenkiinnolla reaktiota, kun pomoille selviää tilanne. Enkä aio tehdä ylitöitä, jos sellaisista tulee puhe. Minulla on esittää muutama hyvä perustekin tälle. Ja jos alimiehitys jatkuu pidempään kuin pari viikkoa, työsumaa ei muutamalla ylityötunnilla edes pureta, vaan ongelma vaatii muunlaisen ratkaisun.

      Poista
  4. Mielenkiintoisia aikoja siellä siis :)

    Metka kommentti mieheltäsi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin alkaa myydä lippuja katsomoon. Aitiopaikoille mahtuu vielä :P

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...