Patteriston henkilökunnan liikuntapäivään oli kokoontunut lähinnä nuorempaa polvea. Päivän teemana oli itsepuolustus ja kontaktilajit, joihin löytyi omasta takaa osaavia kouluttajia. Vänrikki T oli nyrkkeilijä ja erityisen kiinnostunut myös Krav Magasta sekä painista. Hänen suuri haaveensa, jota hän ei millään tavalla salaillut, oli päästä jonain päivänä kokeilemaan lähitaistelutaitojaan käytännössä. Vänrikki S taas oli monipuolinen lähitaistelu- ja itsepuolustusekspertti, jota ei ollut poikamaisesta ja viimeisen päälle trimmatusta vartalostaan huolimatta mitään vaikeuksia tunnistaa naiseksi aina kunnossa olevan meikin ja nutturan ansiosta.
Päivä aloitettiin lämmittelyllä, salia päästä toiseen juosten paria palomiehenotteella kantaen niin, että kantaja ja kannettava vaihtuivat aina salin päähän tullessa. Sitten siirryttiin varsinaisiin teeman mukaisin lajeihin, ja jossain vaiheessa päivää vuoronsa sai sotilaspaini.
Sotilaspaini muistuttaa enemmän sumopainia kuin kreikkalais-roomalaista tai vapaapainia. Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset. Painijat kamppailevat maahan piirretyn ympyrän sisällä. Pisteitä voi saada kahdella tavalla: saamalla vastustajan astumaan ympyrän ulkopuolelle tai nostamalla hänet ilmaan. Otetta ei saa ottaa vyötärön alapuolelta, ja vastustajaa saa ainoastaan nostaa tai työntää, ei heittää.
Ylikersantti B - rouva ylikersantti - oli kokeillut sotilaspainia varusmiesaikanaan useampaan kertaan, mutta aina miespuolisen vastustajan kanssa, jolloin mies oli sanellut tahdin. Vaikka pariksi valikoitui yleensä saman pituinen taistelija, miehet olivat poikkeuksetta B:tä rotevampia, joten pisteiden ottaminen vastustajaa nostamalla tai työntämällä ei onnistunut. Ainoa mahdollisuus oli ollut yrittää nopeita väistöliikkeitä, jotka mahdollisesti harhauttivat vastustajan ulos ympyrästä.
Vänrikki S ja ylikersantti B olivat saman kokoiset ja porukan ainoat naiset, joten he valikoituivat luonnollisesti painimaan keskenään. Kaksi paria kerrallaan otteli kaksi minuuttia ja muut seurasivat. Ottelut olivat rennon tuntuisia, ja katselijatkin kommentoivat otteita leppoisasti jutellen. Sitten tuli naisparin vuoro.
Rouvat vänrikki ja ylikersantti ottivat aluksi tuntumaa toisiinsa, koska eivät olleet ennen otelleet toisiaan vastaan. Ylikersantti otteli ensimmäistä kertaa naista, fyysisesti melko tasavertaista vastustajaa vastaan, ja huomasi kerrankin pystyvänsä jopa tekemään jotakin tulematta heti nostetuksi ilmaan. Tämä sai hänet kokeilemaan pisteiden tekemistä tosissaan. Vänrikki huomasi ylikersantin aikomukset eikä kilpailuhenkisenä ihmisenä missään tapauksessa aikonut antaa periksi.
- Hei, tulkaas katsomaan! Naiset painii ihan oikeasti, huomasi joku miehistä.
Painikehän ympärille kerääntyi saman tien yleisöä, jota tämä ottelu kiinnosti paljon enemmän kuin muut. Naiset sen sijaan keskittyivät toistensa vääntämiseen, ja tässä ottelussa tahdin saneli nainen. Tai oikeastaan kaksikin.
Päivä aloitettiin lämmittelyllä, salia päästä toiseen juosten paria palomiehenotteella kantaen niin, että kantaja ja kannettava vaihtuivat aina salin päähän tullessa. Sitten siirryttiin varsinaisiin teeman mukaisin lajeihin, ja jossain vaiheessa päivää vuoronsa sai sotilaspaini.
Sotilaspaini muistuttaa enemmän sumopainia kuin kreikkalais-roomalaista tai vapaapainia. Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset. Painijat kamppailevat maahan piirretyn ympyrän sisällä. Pisteitä voi saada kahdella tavalla: saamalla vastustajan astumaan ympyrän ulkopuolelle tai nostamalla hänet ilmaan. Otetta ei saa ottaa vyötärön alapuolelta, ja vastustajaa saa ainoastaan nostaa tai työntää, ei heittää.
Ylikersantti B - rouva ylikersantti - oli kokeillut sotilaspainia varusmiesaikanaan useampaan kertaan, mutta aina miespuolisen vastustajan kanssa, jolloin mies oli sanellut tahdin. Vaikka pariksi valikoitui yleensä saman pituinen taistelija, miehet olivat poikkeuksetta B:tä rotevampia, joten pisteiden ottaminen vastustajaa nostamalla tai työntämällä ei onnistunut. Ainoa mahdollisuus oli ollut yrittää nopeita väistöliikkeitä, jotka mahdollisesti harhauttivat vastustajan ulos ympyrästä.
Vänrikki S ja ylikersantti B olivat saman kokoiset ja porukan ainoat naiset, joten he valikoituivat luonnollisesti painimaan keskenään. Kaksi paria kerrallaan otteli kaksi minuuttia ja muut seurasivat. Ottelut olivat rennon tuntuisia, ja katselijatkin kommentoivat otteita leppoisasti jutellen. Sitten tuli naisparin vuoro.
Rouvat vänrikki ja ylikersantti ottivat aluksi tuntumaa toisiinsa, koska eivät olleet ennen otelleet toisiaan vastaan. Ylikersantti otteli ensimmäistä kertaa naista, fyysisesti melko tasavertaista vastustajaa vastaan, ja huomasi kerrankin pystyvänsä jopa tekemään jotakin tulematta heti nostetuksi ilmaan. Tämä sai hänet kokeilemaan pisteiden tekemistä tosissaan. Vänrikki huomasi ylikersantin aikomukset eikä kilpailuhenkisenä ihmisenä missään tapauksessa aikonut antaa periksi.
- Hei, tulkaas katsomaan! Naiset painii ihan oikeasti, huomasi joku miehistä.
Painikehän ympärille kerääntyi saman tien yleisöä, jota tämä ottelu kiinnosti paljon enemmän kuin muut. Naiset sen sijaan keskittyivät toistensa vääntämiseen, ja tässä ottelussa tahdin saneli nainen. Tai oikeastaan kaksikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti