torstai 28. maaliskuuta 2013

Kylpylelu

Johtokunnan kokous oli juuri päättynyt ja toimitusjohtaja Martikainen oli varsin tyytyväinen lopputulokseen. Esitetyt asiat oli hyväksytty lyhyen keskustelun jälkeen lähes yksimielisesti. Yksi johtokunnan jäsenistä tosin oli tapansa mukaan itsepintaisesti vastustanut kaikkea, mutta Paavolan tapoihin oli totuttu. Kyllä hän jo seuraavaan kokoukseen menessä olisi unohtanut tämänkertaiset näkemyksensä. Martikainen olisi mielellään nähnyt Paavolan luopuvan paikastaan, mutta tämän varsin suuri omistusosuus yhtiössä auttoi häntä pysymään mukana vuodesta toiseen, vaikka alkavasta dementiasta jo kuiskuteltiin.

Martikainen hyvästeli Paavolan, joka oli jo paremmalla tuulella ja taputteli salkkuaan tyytyväisenä myhäillen.

- Oli kiire käydä asioilla ennen kokousta, ja noutamassa kokoelmaani täydennystä, kertoi Paavola tyytyväisenä. - Tämä on keräilyharvinaisuus, joita ei usein ole saatavilla Suomessa. Kävi todellinen tuuri, kun huomasin tällaisen olevan kaupan.
- No sepäs mukavaa, myönteli Martikainen.

Paavolan keräilyharrastus oli yleisesti tiedossa, eikä siitä kukaan enää jaksanut se tarkemmin kysellä. Kaikki yksityiskohdat olivat tulleet selviksi jo ajat sitten. Kovin moni ei ollut Paavolan kokoelmaa kuitenkaan nähnyt, sillä hän piti sen kotonaan visusti lukkojen takana. Pelkäsi kuulemma varkaita niin paljon, että oli asennuttanut taloonsa hälytyslaitteetkin. Saihan sitä miehellä harrastus olla, ei Martikainen sitä kieltänyt, mutta Paavolaisen ylitsepursuavaa intoa hän joskus vähän oudoksui. Miten joku pystyikin pitämään monen tunnin monologin keräilyn hienouksista, jos sai siihen tilaisuuden?

Martikainen ja Paavola kättelivät hyvästiksi, ja Paavola nousi sihteerin hänelle kutsumaan taksiin salkkuaan puristaen. Koko kotimatkan hän myhäili tyytyväisenä uusinta aarrettaan ajatellen. Kotona Paavola malttoi hädin tuskin riisua kengät, ja nekin vain, koska vaimo huomautti asiasta havaitessaan miehensä ajatusten olevan muualla. Tällaista se aina oli, kun kokoelman uusin helmi poltteli salkun pohjalla, mutta eteistä pidemmälle ei kengät jalassa tultu. Siitä säännöstä piti rouva Paavola kiinni.

Vihdoinkin Paavola oli valmis tutustumaan hankintaansa. Hän veti hansikkaat käteensä, avasi salkkunsa ja otti esille laatikon, jonka hän avasi henkeään pidätellen. Siinä se nyt oli! Paavola otti viskipullon käsiinsä ja ihaili etikettiä. Hän katsoi pulloa ikkunaa vasten ja totesi värin kauniin kullanruskeaksi. Hän otti säämiskänpalan, pyyhki pullosta sormenjäljet ja avasi vitriinin oven. Tämä viskipullo pääsisi kunniapaikalle. Paavola asetti pullon hyllylle, korjasi sen asentoa niin, että etiketti osoitti suoraan eteenpäin ja lukitsi vitriinin. Avaimen hän laittoi työpöydän laatikkoon papereiden alle.

Martikainen asui lähellä toimistoa ja tapansa mukaan käveli kotiin tänäänkin. Postilaatikosta löytyi katalogi, jonka hän oli tilannut muutama päivä sitten. Martikainen löysäsi kravattiaan ja kävi laittamassa kylpyveden valumaan. Nyt oli hyvä rentoutua, kun tärkeä kokous oli takanapäin. Hän riisuutui, otti katalogin mukaansa ja suuntasi kylpyhuoneeseen. Lämmin vesi tuntui mukavalta. Martikainen asettui ammeeseen mukavaan asentoon, avasi katalogin ja etsi kohdan "kylpylelut". Hän katsahti ammeen reunoilla ja kylpyhuonetta kiertävällä hyllyllä olevaa ankkojen ja muiden eläinten armeijaa arvioiden. Mitäköhän uutta ja mielenkiintoista katalogista löytyisi?


6 kommenttia:

  1. Tämä oli niiiin koskettava tarina!

    Nimimerkki: Kumiankkojen keräilijä :)

    PS: Pahus, tarviikin uutta luetteloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, toimitusjohtajillakin on toinen puoli ;D

      Poista
  2. Hitto mutta olihan hyvä! Luulin koko ajan että Paavolan salkussa se kylpylelu on mutta taas veit 6 - 0 ja Martikainenhan se kylpylelujen keräilijä olikin. Oikeesti, joskus tulen miettineeksi että paljonkohan sä mua tosiasissa kuljetat... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puhun aina totta! Ainakin useimmiten ;) Mutta lopulta kaikki riippuu niin paljon siitä, mistä näkökulmasta asioita katsoo. :D

      Poista
  3. No sieltä katalogistahan löytyy tietysti se värisevä kylpyankka hienostuneelle nautiskelijalle.

    Ihana tarina!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...