torstai 5. kesäkuuta 2014

Oloneuvoksetar

Niin, jos en ole sattunut vielä mainitsemaan, niin meikäläinen on nykyään virallisesti työtön työnhakija. Nyrkkipaja otti ja keikahti siinä määrin, että aika moni työntekijä tipahti yli laidan. Ihan konkurssiin asti se ei vielä ole mennyt, on siellä edelleenkin muutama ihminen pitämässä kulisseja pystyssä, mutta kuulemma tekemisen puute on melkoinen. Ja täytyy sanoa, että viimeiset ajat, jotka siellä vietin, olivat kyllä niin erinomaisen tylsiä juurikin sen tekemisen puutteen takia, että harvemmin on yhtä pahaa pitkästymistä tullut vastaan. Toki sitä saattoi yrittää lieventää työpaikkailmoituksia etsimällä.

En tämä mikään suuri yllätys ollut kenellekään paitsi ehkä nyrkkipajan omistaja-johdolle, joka suoraan sanottuna (riittävän pitkäaikaisen havainnointini mukaan) leijailee bisnesvisioineen jossain ihan eri sfääreissä kuin ne ihmiset, jotka näkevät todellisuuden asiakkaiden kautta. Jos toiminta perustuu tuotteisiin, jotka eivät millään tavalla ole välttämättömiä kenellekään ja vastaavia tuotteita saa muualtakin, todennäköisesti jopa halvemmalla, niin niistähän ihmiset alkavat ensimmäisenä säästää. Voisin sanoa muutaman muunkin sanan, mutta olkoon...

Juu, tiedän kyllä, että bisnesideaansa pitää uskoa, jos haluaa sen menestyvän, mutta asiakaskentän tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen saattaa myös olla hyväksi. "Me nyt omissa pienissä päissämme ajateltiin, että te asiakkaan haluatte ostaa tämän ylihintaisen hilavitkuttimen" ei ehkä anna riittäviä menestyksen eväitä.

No, tulipa nyt kuitenkin vielä sanottua tämäkin. Mutta loppukommenttina vielä totean, että nyrkkipajan ongelmat eivät enää vähimmässäkään määrin ole minun ongelmiani. Ja hyvä niin.

Uusia haasteita etsimässä siis, kuten asian voi kauniisti ilmaista. Olen suunnannut katseeni ihan toisenlaisiin työnantajiin ja päättänyt unohtaa nyrkkipajan tapaiset puljut. Sen sijaan lähitienoon broilerikasvattamot houkuttelevat. Niillä riittää markkinoita vähän huonompinakin aikoina. Ihmisillä on tietyt perustarpeet.

Nyt sitten on vain markkinoitava itseään ja omaa erinomaisuuttaan sekä broilerinkasvatuksen asiantuntemustaan.

P.S. Jotta en nyt saman tien joudu eläinsuojelijoiden elävältä syömäksi, totean että broilerikasvattamo on sellainen vain lainausmerkeissä. Fiksummat lukijat varmaankin ymmärsivät tämän ilman selityksiäkin.

16 kommenttia:

  1. Sinänsä tympeitä juttuja nuo ovat, mutta olen ymmärtävinäni, ettet nyt kauhean pahoillasi asiasta ole. Eikö siellä töissä aikamoista sählinkiä ollutkin, joten ei varmaan ole ollenkaan huonot mahollisuudet löytää parempaa paikkaa?
    Kunhan vain ei joudu taloudelliseen ahdinkoon, sehän siinä aina se suurin kysymys ja uhka on.
    Tsemppiä sopivan broilerikasvattomon löytymiseen. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan ainoa asia, joka tässä tilanteessa mietityttää, on raha. Kaikki muu on periaatteessa ihan ok. Työpaikka oli monessa suhteessa sitä luokkaa, että lähes millainen tahansa uusi paikka on askel kohti parempaa.

      Poista
  2. Kyl sulle töitä löytyy. Nyt vaan relaat ja nautit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilemättä. Pitää vain keksiä, mistä. Keskusteluja on käynnissä.

      Poista
  3. Että niin sitten kävi. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, et ole siitä kovin pahoillasi.
    Kyllä tekevälle töitä riittää, sanotaan, joten etköhän sinäkin sopivan "broilerikasvattamon" löydä kun aika on oikea. :)

    Itse olen tämän vapaan aikana oivaltanut, että jos nyt jäisin työttömäksi, ei se luultavasti olisi niin kamalaa.
    Silloin nuorena se oli kamalaa olla työttömänä kun sai Kelan peruskorvausta eikä ollut valmiina oikein mitään omassa elämässä. Mutta niin se maailma muuttuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoraan sanottuna olin jo niin kurkkuani myöten täynnä muun muassa huonoa johtamista, että pois pääsy oli monessa suhteessa pelkästään positiivista.

      Poista
  4. Kun mä kerran irtisanouduin tyhjän päälle yhden psykopaattipomon vaikutuksen alta, niin töitä piti löytää melko äkkiä, koska olin itse irtisanoutunut ja silloinhan ei saa työttömyyskorvaustakaan. Tai saa joskus karenssin päätyttyä, mutta itse en edes ilmoittautunut työkkäriin, kun piti löytää ne työt äkkiä. Silloin mä olin henkisesti valmistautunut menemään oikeasti vaikka katkomaan kananpäitä. Sanoin sen henkilöstövuokrafirmassakin, että mulle on ihan sama, menen vaikka saarioiselle katkoon kanan päitä, jos ei mitään muuta löydy. No onneksi parissa viikossa sitten löytyi toimistohommia, niin ei tarvinnut mennä kanankauloja katkomaan, mutta siihenkin olin varautunut, koska pakko oli löytää töitä, jotta saa tuloja. Että mulle se ei edes ollut lainausmerkeissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on nyt työnhaussa ensisijaiset tavoitteet (tietyt speksit täyttävä työpaikka) ja toissijaiset tavoitteet (jotain siedettävää väliaikaisesti). Kun on irtisanottu työnantajan toimesta, ei onneksi ole karenssia. Mutta kyllä minuakin on muutamaan otteeseen houkutellut irtisanoutuminen tyhjän päälle, mutten sitten saanut sitä tehtyä. Raha on kuitenkin aika tarpeellista.

      Poista
  5. Sehän se rahanpaska on kun on nykyään niin tarpeen. Kun mut potkastii eläkkeelle, tulot tippu puoleen. Mulla kumminskii kävi niin hyvin, että kun jätin avustukset pois, koti ja ulkomaille menevät, niin oikeestaan ei tarttennu vähentää normielosta ku hitunen.

    Äkkiä sitä keksii mistä kiristää vyötä, kun on pakko. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ei käy töissä, voi ainakin karsia vaateostoksia. Riittää, että kaapista löytyy yksi sellainen vuodenaikaan sopiva "työvaatekerta", jossa voi lähteä työhaastatteluun.

      Poista
  6. Uskonpa ettei sun taidoillasi tarvitse kovin kauaa olla ilman töitä joten nautihan kesästä (kai ne mul*** sentään lopputilin maksoivat?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on kyllä paras mahdollinen vuodenaika olla kotona. Ei pääse pitkästymään, kun on mahdollisuus tehdä jotain ulkonakin. Joo, sain rahani. Jos en olisi saanut, asia ei todellakaan olisi jäänyt siihen, kun firma kuitenkin on vielä toiminnassa.

      Poista
  7. Onhan se aina harmi kun jää työttömäksi, sen tiedän kokemuksesta. Mutta tuollainen työpaikka saakin jäädä. Mutta hyvä kuitenkin, että et itse irtisanoutunut, koska nyt saat heti päivärahaa.

    Onnea työn etsintään, joskus tärppää piankin, pidän peukkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on verkkoja viriteltynä sinne tänne, joten toivon nyös, että tärppää pian. Ex-paikan haluaisin mieluiten unohtaa kokonaan, mutta kai sekin on pakko pitää cv:ssä mukaa, ettei tule selittämätöntä aukkoa työhistoriaan. :P

      Poista
  8. Tarkkana nyt. Itse sanoin irti ja vaihdoin kaupunkia. Nautin kesästä ja oleilusta 23 vuoden virkanaistaustasta huilaamisesta ja paskoista viimevuosista. Myöhemmin selvisi TE-keskus fakta; kaikki yli 3kk työttömänä olleet ovat menetettyjä, toivottomia tapauksia, joiden takia ei tarvitse tehdä mitään. Yhtään työpaikkaa ei ole tarjottu. Paljon aluksi haettu. Nyt ei jaksa enää. Huippu työkokemus ja koulutus. Ei auta. Ole hyvä - nauti, mutta töitä alle kolmes kuukaudes tai olet "menetetty tapaus".
    Terveisin Rouva 55 v

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se toivottoman raja menee kolmessa kuukaudessa, niin jo on älytön raja. Esim. kesäaika ei mielestäni ole parasta mahdollista aikaa löytää uutta työtä kesälomien takia, jos puhutaan ns. oikeista töistä, ei sesonkijutuista. Äkkiä siinä hujahtaa parikin kuukautta odottaessa, että jotakin haettavaa ilmaantuu. Mutta joo, syksyyn mennessä pitäisi kyllä oikeasti löytää jotain. En viihdy kotona ilman tekemistä. Kesä menettelee, mutta syksyllä on eri tilanne talvesta puhumattakaan.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...